*

Kalle Isotalo

Stubb on oman aikansa IKL

Alexander Stubb on taas analysoinut Euroopan vaalituloksia. Logiikka on perinteinen. Kaikki, jotka ovat eri mieltä Stubbin kanssa, ovat lokalisteja (riippumatta siitä, miksi ovat eri mieltä). Lokalistit vain vastustavat kaikkea (Eurooppaa, euroa, kansainvälistymistä), ovat pessimistisiä ja kääntyvät sisäänpäin. Vain maahanmuuttokannat muka jakavat lokalisteja. Stubbin hengenheimolaiset ovat taas vastuullisia globalisteja, joita vastaan nyt on löytymässä laajaa valitettavaa vastarintaa kautta Euroopan.

Se nyt varmaan on selvä juttu, että kaikkialla Euroopassa nyt talouteen ja euroon liittyvät ongelmat ovat pinnalla, kun Stubbin ihannoimat globalistit halki mantereen ovat EU virkamiesten kanssa rakentaneet valuutan, joka on vuosikausia keikkunut hajoamispisteessä, valtiot velkaantuvat hurjaa tahtia, työttömyys on laajaa ja talous ei kasva.  Jos tilanne on tämä ja jossain on vaalit, niin kyllä se on ihan luontevaa, että näistä puhutaan. 

Mutta on nyt kyllä aika paksua sanoa, että kaikki, jotka vastustavat nykymenoa, vastustaisivat sitä jotenkin samasta lokalistisesta lähtökohdasta.  Euroopassa ollaan tyytymättömiä pohjoisessa siihen, että etelää autetaan liikaa, ja etelässä siihen, että autetaan liian vähän. Ollaan tyytymättömiä liian eritahtisten talouksien laittamiseen samaan valuuttaan, liialliseen pankkien pelastamiseen, vapaakauppaan tai sen puuttumiseen, säästöihin, setelirahoituksen puutteeseen, maahanmuuttoon ja vaikka kuinka moneen muuhun asiaan. Kyllä siinä nyt ihan erilaisiin asioihin ollaan tyytymättömiä. Olkoonkin, että nyt monesti liittyvät jotenkin EU:hun ja Euroon.

Asiaa voi tarkastella myös henkilöiden ja puolueiden kautta. Euroopan unioniin ja Euroon on viime aikoina ollut tyytymätön ainakin: Axel Weber, Paavo Väyrynen, Timo Soini, Britannian konservatiivipuolue, Syriza, Kultainen sarastus, Gert Wilders, Björn Wahlroos, Toimi Kankaanniemi ja Marine Le Pen. Ja ilmeisesti samoista lokalistisista lähtökohdista, joskin maahanmuuttoon toisistaan poikkeavasti suhteutuen.

Ja vastauksiakin kyllä tarjotaan. Yhteisvaluutasta luopumista, setelirahoitusta, lisää vapaakauppaa tai sitten tullimuureja jne... Euron ja Euroopan unionin ongelmat ovat kuitenkin niin pahoja ja ”globalistien” taannoiset virheet (kuten poliitiikan eikä talouden pohjalta rakennettu yhteisvaluutta ja kyvyttömyys rakenneuudistuksiin hyvinä aikoina) niin suuria, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja. Kun päätäntämekanismi on jo usean vuoden ajan toiminut suurin piirtein siten, että Saksa, Ranskan, EKP:n ja Komission avustamana, on keksinyt hätäratkaisuja kulloisiinkin ongelmiin aina sen verran kuin on ihan pakko ja aina aivan viime hetkellä, niin kyllä varmaan on ihan legitiimiä kyseenalaistaa, että tuleekohan tuolla menettelyllä nyt parasta mahdollista lopputulosta. Tuskin. On hyvin todennäköistä, että jonkun muun tarjoamalla politiikalla tulokset olisivat olleet parempia. Joskin ei kenenkään hyvääkään politiikkaa olisi saatu täytäntöönpantua, kun ”globalistien” luoma EU:n päätöksentekojärjestelmä on äärimmäisen tehoton.  

Kummallisinta Stubbin logiikassa on kuitenkin EU:n ja kansainvälisyyden kytkeminen jotenkin erottamattomasti toisiinsa. Minä en voi tajuta, kuinka joku voi ranskalaista byrokraattista hallintomenettelyä niin syvästi rakastaa, että koko kansainvälisyys tällaiseen byrokratiakoneistoon olisi syytä elimellisesti yhdistää. Ja sitten vielä kaiken huippuna kiintymys kotikuntaan on sitten aivan käsittämätöntä nurkkakuntaisuutta, kun se on vain hallinnollinen organisaatio. Kyllä minun ajattelussani on luontevampaa kiintyä Laihiaan, Sipooseen, Helsinkiin tai vaikka Turkuun, kuin Brysselin hallintobyrokratiaan.

EU:ssa on hyviä ja huonoja puolia. Siihen kuulumisesta on hyötyjä ja haittoja. Minä olen siihen liittymistä kannattanut ja kyllä siellä pysymistäkin kannatan. Muttei se mikään seitsemäs taivas ole. On ihan mahdollista, että sitä joskus tulevaisuudessa muistellaan oppikirjaesimerkkinä siitä, millaisia rakenteita ja toimintamalleja nyt ei ainakaan kannata luoda.

Joka tapauksessa kansainvälisyys ja maailmalle avoimuus on ihan jotain muuta kuin EU. EU on jatkuvasti vähämerkityksisempi osa maailman kokonaisuutta.  Kiinassa ja amerikassa toimiva yritys tai ihminen taikka Suomeen muuttanut thaimaalainen kansainvälistää Suomea ihan samaan tapaan, riippumatta siitä, onko EU:ta olemassa. Kansainvälisyys lähtee ihmisistä ja heidän muodostamistaan organisaatioista sekä ennen kaikkea eriytyneestä työnjaosta, yhteydenpidon ja logistiikan mahdollistavasta tekniikasta ja vapaakaupasta. Toki siinä tarvitaan jonkinlaisia hallinto-organisaatioitakin, muttei välttämättä juuri EU:ta.

On täysin mahdollista suhtautua hyvin positiivisesti kansainvälistymiseen, mutta nihkeästi tai epäitseisarvoistavasti Euroopan unioniin.

Suuri osa Suomen poliitikoista (Katainen, Urpilainen, Pekkarinen…) onkin suhtautunut ihan pragmaattisesti tähän Euroopan taloussotkuun. Lähtökohtaisesti Euroopan isossa linjassa Suomi päättää, onko se mukana valitussa linjassa vai ei. Suomi ei määritä linjaa. Tätä kuvaa hyvin Kataisen ja Urpilaisen puheet Kreikan paketin ehdoista. Pitää sanoa mahdollisimman epäselvästi Suomen kanta siihen, avataanko Kreikan sopimusta yhtään, kun saksalaiset eivät ole vielä kertoneet Suomelle, muutetaanko sopimusta.

Suomi on pieni maa, joka aina joutuu sopeutumaan tosiasioiden huomioon ottamisen tarpeeseen. Kun Suomi on halunnut korostetusti Venäjän etupiiristä Saksan etupiiriin, niin Saksalle keskeisissä asioissa tulee lähtökohtaisesti totella Saksaa tai olla aiheuttamatta sen pyrkimyksille kohtuutonta haittaa. Saksa on pääsääntöisesti hyvä isäntävaltio ja antaa meidän kaveerata englantilaisten ja amerikkalaistenkin kanssa. Saksan linjasta kannattaa poiketa vasta siinä vaiheessa, kun sen koetaan olevan Suomelle raskaampaa, kuin hypätä pois kyydistä kokonaan.

Suomen vasallisuhteiden aikoina on kuitenkin aina ollut niitä tahoja, jotka eivät vain tunnista tosiasioita ja hae optimaalisia ratkaisuja pragmaattisesti, vaan uskovat jotenkin sokeasti kulloistenkin isäntien hullutuksiin. Hitlerin aikaan oli IKL:ssä ja Suomessa paljon sokeasti Saksaa ja sen järjestelmää ihannoivia ”vastuunkantajia” ja Neuvostoliiton suuruuden aikana oli paljon kommunismin sokeita rakastajia. Nykyinen ”Stubbilainen” ranskalaishenkisen korruptoituneen hallintobyrokratian rakastaminen on oman aikamme samanlainen ääriliike, joka sokeasti uskoo johonkin kummalliseen kaiken hyvän puolella olevaan tuhatvuotiseen direktiivibyrokratiaan. Toisinajattelijat sitten ovatkin jotain vähenmpiarvoisia lokalisteja, jotka pitää tiukasti eristää päätöksenteosta omiin vallanulkopuolisiin ghettoihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän otsorajakontu kuva
Otso Rajakontu

Suomen pitää liittyä Saksan kelkkaan, minkä yhteiskuntamalli on sellainen , joka sopii suomalaisille.
Toimiva, täsmällinen kansa, joka tuottaa laatutuotteitta ( mm Mercedes-Benz) tieverkosto Yhdysvaltoja vastaava.
Me Suomalaisut seurataan tätä luterilaista kansaa, jonka keralla noustaan maailman huipulle.
Saksalaiset näyttää voimansa ja taitonsa nyt, kun Hitlerin hallinto vei maata kivikauteen.
Berliini kukoistaa jälleen puistoineen, ja uudisrakennuksineeen, ilmiömäinen nousu sodan tuhkasta.
Saksan kansantuote ohittaa Yhdysvallat, ja muista ei kannata edes mainita.
Saksalainen perhe-elämä vastaa Suomalaista ilman saunaa ja kesämökki-idylliä parhaimmillaan.
Turvallisuusasioissa tukeudumme Saksaan ja pohjoismaiseen puolustusliittoon, kun Ruotsikin on sanonut, että he ei ole toimettomia, jos Suomi joutuu pulaan.
Saksalaisten kanssa nenän malli ja silmien väli on sama, joten ollaan samaa pataa.

Käyttäjän reijotossavainen kuva
Reijo Tossavainen

Stubb on hämmästyttävä puppugeneraattori. Blogissa mainitun möläytyksen lisäksi en malta olla kertaamatta paria muuta:

Vuosi sitten ensimmäisen Kreikan apupaketin jälkeen Stubb totesi,että "nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin muissakin maissa. On pölhöpopulismia väittää jotakin muuta."

Pohjoismaiden Neuvoston kokouksen yhteydessä Stubb luonnehti kyseisen elimen toimintaa tavalla, jota en tohdi tässä toistaa.

Onko todellakin niin, että Kokoomuksesta ei löydy kyvykkäämpää henkilöä?

Helena Kamula

Harvinaisen tervettä ja rehellistä kokoomuslaista tilitystä!
Saksa on joka määrää, myös Suomen kannanotot Eu:n kriisissä.
Itsenäisyydestä on enään aivan turhaa uneksia!

Käyttäjän reijotossavainen kuva
Reijo Tossavainen

Kataisen miljardiveivi on kuin bumerangi. Se palaa lähettäjälleen lähiviikkoina.