*

Kalle Isotalo

Haaviston historiallisen huono vaalitulos

Vihreiden Pekka Haaviston vaalituloksen ympärillä käyty keskustelu on ollut mielenkiintoista. Kovasti on haluttu korostaa, kuinka tämä nyt olisi jotenkin erityisen hyvä tulos. Ja että tässä olisi jotain erityisen loistokasta ilmiötä takana.

 

Haaviston ympärillä hypettämistä on hyvä verrata pikajuoksuun. Haavisto on kuin suomalainen pikajuoksija, joka juoksee satasen 10,30 ja pääsee välieriin MM-kisoissa. Hyvä ja arvostettava suoritus kerrassaan. Ongelma vain on, että Boltti vetää sekunnin kovempaa. Suoritus on siis kova ”erityisryhmän edustajana”, mutta yleisessä sarjassa historiallisen huono. Haaviston suoritus toisella kierroksella on kova tai ilmiö vain siinä suhteessa, että vihreä ehdokas voi saada noinkin paljon ääniä. Toiselle kierrokselle päässeelle ehdokkaalle tulos on kuitenkin kautta-aikojen huonoin. Miljoonan äänen rajan hehkuttaminen oli tietysti vihreille luontevaa, mutta on aika erikoista, että media ei ollenkaan ole hämmästellyt Haaviston suosion huonoutta.

 

Niinistö sai ääniä 1802400 ja Haavisto 1076957. Tätä ennen Suomessa on käyty kolmet kahden kierroksen presidentinvaalit. 2006 Halonen sai 1 630980 ja Niinistö 1518333, vuonna 2000 Halonen 1644532 ja Aho 1540803 ja vuonna 1994 Ahtisaari 1722313 ja Rehn 1475856. Niinistö sai noin 80000 ääntä enemmän kuin toiseksi paras voittaja ikinä. Haavisto taas sai noin 400000 ääntä vähemmän kuin historian toiseksi epäsuosituin toiselle kierrokselle päässyt ehdokas. Enpä ole nähnyt yhtäkään lehtijuttua, jossa tuodaan esiin, että kukaan ei ole koskaan saanut likimainkaan niin huonoa tulosta kuin Haavisto.

 

Aina aiemminkin on ollut ilmiöitä: Halos-ilmiö, Niinistö-ilmiö, Ahtisaari-ilmiö tai Lillan-ilmiö(joka tuli vielä pienemmän puolueen edustajalle). Koskaan aiemmin ”ilmiöksi” ei ole kuitenkaan riittänyt näin vähäinen kansalaisten luottamus.

 

Haaviston heikko suosio mitä ilmeisimmin on myös selitys heikolle äänestysaktiivisuudelle. Kun Niinistö sai historiallisen kovan kannatuksen, ei poikkeuksellisen laíska äänestäminen oikein voi olla Niinistöstä kiinni. Edellisiin presidentinvaaleihin nähden Niinistö lisäsi suosiotaan 300000 äänellä ja silti äänestysaktiivisuus laski jyrkästi.

 

Minulle Haaviston näin huono suosio oli yllätys. Minun oli vaikea kuvitella, miksi joku voisi äänestää Halosta, mutta Haaviston äänestäminen olisi poissuljettua. (Toki varmasti asiaan vaikuttaa se, että kyllä minä Haavistoa paljon mielummin äänestäisin) Mitä ilmeisimmin Haavisto ei kuitenkaan suurelle osalle Halosen äänestäjäkuntaa nyt kelvannut. Tätä korostaa väite, jonka mukaan Haavisto olisi erityisen suosittu nuorten ensikertaa äänestävien keskuudessa ja epäsuosittu vanhojen keskuudessa(joista kaikkein vanhimmat Halosta äänestäneet lienevät hautausmaalla). Ketäköhän tämä porukka sitten on? Veikkaanpa, että kyse on pitkälti perussuomalaisten äänestämiseen taipuvaisesta ryhmästä. Antijytky on siis sellainen, että persujen äänestäjät jäävät kotiin.

 

Aina aiemmin ensimmäisen kierroksen ”voittajan” haastajaksi päässyt ehdokas on onnistunut polarisoimaan kilpailun tiukaksi osoittamalla itsensä vakavaksi vaihtoehdoksi suosikille. Haavisto oli tässäkin suhteessa merkittävä poikkeus sääntöön.

 

Haaviston kampanjasta voisi siis todeta, että Vihreiden ehdokkaalta on toki kova suoritus päästä toiselle kierrokselle. Mutta toisen kierroksen tulos oli huono ja ilmiö tai laaja kansanliike Haaviston tuloksen kuvaajana ovat yliampuvia.

 

Huomiolle pantavaa (joskin politiikassa tyypillistä) on, että kampanjan aikana kyse oli ”vihreiden ulkopuolisesta kansanliikkeestä”. Nyt vaalien jälkeen sitten olennaista on, että näin moni saattoi vihreitä äänestää. Vihreissä on visio siitä, että he nousevat isoksi puolueeksi olemalla kaupungeissa kokoomuksen vaihtoehto. Syöden siis lähinnä demarit tyhjäksi. Tämä lieneekin se suhde, missä Haavisto -ilmiö todella on olemassa. Nyt suurella joukolla on kokemus vihreiden äänestämisestä ja yhä useampi ihminen on katkonut yhteyden demareihin. Haaviston tarkoitus on varmasti alun alkujaankin hakea kannatusta vihreille eikä hakea vakavasti presindentiksi. Demarien hätä epäilemättä on suuri.

 

Haaviston tulos on hyvä, jos se uutisoidaan yleisurheilutermein lupaavan juniorin omana ennätyksenä. Koviin kansainvälisiin kilpailuihin vauhti vain ei ( mahdollisesti vielä) riittänyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Harri Rautiainen

Haaviston mainoskampanjan terä oli suunnattu omien vakuuttamiseen, eikä äänien saamiseen epäröivien joukosta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ainakin Lapissa kotiinjääneitä olivat keskustalaiset. Sen tietää jo matemaattisesti siitä, että kotiinjääneitä oli toisella kierroksella ensimmäiseen verrattuna enemmän kuin koko Soinin kannatus ensimmäisellä kierroksella.

Lisäksi keskustalaiset kävivät antihomo-kampanjaa joka saattoi osaltaan tympäännyttää osallistumisen vaalitapahtumaan.

Teppo Nygren

Finaaliin osallistuivat ensimmäisten alkuerien parhaat keskustelijat.
Ensimmäiseen vaalikeskusteluun oli jaettu presidenttikandidaatit kahteen ryhmään ja saatu ensivaikutelma muihin keskustelijoihin nähden on hyvin merkittävä. Jos ensimmäisessä vaalikeskustelussa Haaviston tilalla olisi ollut vaikka Paavo Väyrynen, niin uskaltaisin väittää, että Väyrynen olisi tuolloin ollut finaalissa ja äänten jakauma lopullisessa vaalituloksessa olisi ollut hieman toisenlainen. Ensimmäisen vaalikeskustelun toimittaja ei myöskään kuunnellut presidenttiehdokkaiden mielipiteitä, vaan katsoi sekuntikellolla aikaa, joten perustelut jäivät joistakin äänestäjille tärkeistä asioista mielestäni saamatta.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

Kalle,
Mielestäni jätät huomioimatta sen seikan, että Niinistöllä on ollut valtava kansansuosio jo vuosia. Olisi kuka tahansa Niinistön vastaehdokkaana toisella kierroksella ollut, olisi tulos todennäköisesti ollut samansuuntainen kuin nyt.

Haavisto kuitenkin pääsi toiselle kierrokselle, joten en ymmärrä miksi pitää hehkuttaa "huonoa vaalitulosta", ikään kuin kakkosvaihe olisi pressanvaalien ainoa vaihe? Jos huonoja vaalituloksia pitää hehkuttaa, niin eikö ensisijaisesti pitäisi hehkuttaa niiden vaalituloksia, jotka eivät edes kakkoskierrokselle päässeet?

Harri Rautiainen

Mutta Topias,
Eihän se muuta Kallen analyysia mitenkään. Numerot ovat numeroita.

Jyri Terttu

Näiden vaalien mielenkiintoisin kysymys oli: Kuka häviää toisella kierroksella Niinistölle? Selittää alhaista äänestyprosenttia.

Keijo Räävi

Niinistön kannatus tosiasiassa romahti Haavistoon nähden.

Ennen ensimmäistä kierrosta tilanne oli gallupin mukaan 80-20.
Ja finaalissa 63-37.

Siinä teille faktaa.

Harri Rautiainen

Parahin Keijo,
gallup-kyselyt eivät ole faktaa.

Kun on kysymyksessä kahdenväliset niin tilanne polarisoituu, lähelle 50-50.
Tällä kertaa ei niin käynyt, vaan Haavisto hävisi enemmän kuin Rehn, Aho ja Niinistö v. 2006.